Kesäkuussa yksi torstai mamin puhelin soi minun päiväunieni aikaan.
Kuuntelin tarkkaan mitä mami vastasi. En ihan heti ymmärtänyt mistä oli kysymys, mutta mamin ilmeestä päätellen jotain jännää oli tulossa.
"Nyt lähdetään Suomenlinnaan! " sanoi mami. Menimme raitiovaunupysäkille odottelmaan ja sitten matkustimme Rautatientorille. Siellä tapasimme mamin ystävän Hennan, joka kävi meillä pääsiäisenä. Kyllähän minä ilostuin, kun sain tavata vanhan tutun. Annoin Hennalle kunuon pusut.
Sitten menimme lauttarantaan. Minua vähän pelotti, koska en ollut ennen lautalla matkustanut. Mutta rohkeasti päätin kiivetä portaita aivan yläkanneele asti. Mami vähän kauhisteli vauhtiani ja tuntui epääilevän etten muka uskaltaisi tulla portaita alaspäin vaan joutuisimme jäämään ylös. Ihan turhaan!
Lautan kanneella oli sitten mukava istua. Tuuli virkisti ja meri tuoksui ihanan suolaiselta.
Eipä se siinä merimatkassa koko hauskuus ollutkaan. Menimme maiihin matkan jälkeen, ja pääsimme ihan uuteen paikaan. Mami kävi jossain makasiinissa katsomassa muka näyttelyä Odotin aulassa, aika kävi vähän pitkäksi. Se oli tylsää! sitten lähdimme kävelemään saarelle. Kaikki hajut olivat uusia! Ihanaa hiekkatietäkin.
Kun olimme aikamme kierrelleet menimme kahvilaan. Mami otti teetä ja riddar-chedarjuusto sämpylän. Minä söin juustot ja jätin kurkkusiivut, salaatit ja tomaatit mamille. Chedarjuusto aluksi maistui vähän oudolta, mutta olihan se sitten kuitenkin ihan syötävää. Olen nyt tänä kesänä mieltynyt maistelemaan juustoja.
Paluumatkakin tehtiin samalla lautalla. Voisinpa harkita laivakoiraksi ryhtymistä!
