Hertsikkaan uimaan

Löhöämme mamin kanssa sohvalla ja mietimme minne lähtisimme. Sitten mami oivaltaa, että Herttoniemesshän on koirien uimaranta. Lähdetään uimaan! Tai eihän ole ihan pakko uida, mutta kahlataan. On siellä heikkarantakin.

Sitten me menemme bussilla 58 Herttoniemen keskustaan ja jatkamme Santahaminan bussilla. Ydhden pysäkin verran me menimme ohi, mutta kävelimme takaisin uimarannan suuntaan.

Siellähän se uimaranta jo sillalta näkyykin.

Tällaista polkua pitkin me menemme rantaan.

Uimarannankyltti!

Menen kahlaamaan.

Kahlaan ja kahlaan. Kivaa

Kaislikossa suhisee! Menenpä tarkistamaan onko siellä jotain erikoista. Jotain mihin minun pitäisi puuttua.

Eihän siellä mitään ollut!

Moottorivene menee ohitse. Siitä tulee melkoiset allot.

Taidanpa kahlata rantaan, kun ei täällä ole kavereitakaan.

Menimme mamin kanssa tarkastamaan viereisen koirapuiston. Siellä taitaaolla kaksi puolta. Onkohan tämä nyt isojen puoli :) ! ?

Aika varjoisa paikka.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

tämä on koirapuistoksi

Ei täälläkään ole kavereita.

Menimme takaisin uimarantaan. Sinne oli tullut kavereita tässä välissä. Buffa, Lilly ja Lulu.

Buffan kanssa oli kiva kahlata ja leikkiä sekä maalla että vedessä.

Pitkästä aikaa Rajasaaressa

Talvella mami ei halua lähteä Rajasaareen, kun mami epäilee, että lähtisin jäätä pitkin tutustumaan Mäntyniemeen Lennu-koiraan tai sitten pääministerin virka-asuntoon Kesärantaan. Sitäpaitsi mami pelkää heikkoja jäitä. Mutta kun jäät ovat sulaneet pääsemme taas käymään täällä Koirasaaressa. Tällä kertaa olikin vastassa pieni Edie-poika, jonka kanssa juoksimme merivedessä ja telmimme hiekkarannalla.

   

Kävin kahlaamassa myös toisella puolella saarta.

Mamia saa aina odottaa!

Jahaa, siellähän se Kesäranta on ihan entisellään vastarannalla.

Tangossa liehuvasta lipusta päätellen Lennu on kotona Mäntyniemessä.

Ja näin minä juoksen hiekkarannalla. Vesi vain roiskuu.

JIPPII !!!

Pieni novascotiannoutajatyttökin on käynyt uimassa. Taitaa tyttöä vähän ujostuttaa. Varmaan tuo märkä turkki, minulla kun eivät ole vatsakarvatkaan kunnolla kastuneet.

Portilla kotiin lähtiessä tutustun vielä tipsupoikaan, joka on tulossa Rajasaareen ensimmäistä kertaa eläissään. Toivottavasti hänkin ottaa nämä saariretket vakituiseksi tavakseen.

Ennen kotimatkaa kävimme Cafe Regatassa kahvilla ja korvapuustilla. Ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Mami joi kahvia ja korvapuustin tasasimme omalla tavallamme.