Tervasaaressa

"Sinähänet ole koskaan käynyt Tervasaaressa", sanoi mami minulle yhtenä lauantai aamuna. 

Se taisi olla syyskuuta.Päivä oli kirkas mutta tuulinen. Itseasiassa ei mikään lämmin ilma. Lähdimme raitiovaunulla keskustan suuntaan. "Varsapuistonpysäkillä jäämme sitten pois", sanoi mami. Mutta minä en suostunut, ajoimme Kaisaniemeen asti. Kävelimme sitten sieltä Liisankadulle ja sitä pitkin meren rantaa kohti. 

Siellähän se saari jo näkyykin.

Menimme heti uimaranta-alueelle. Se on jotenkin oudosti erotettu aidalla muusta puistosta. Harkitsin ensin hiekkarannalla, mitä tekisin.

Päätin sitten mennä kahlaamaan mereen. Ei nyt kuitenkaan ihan niin kylmää ollut, että olisin malttanut pysyä kuivalla maalla.

Hiekkapohjalta se näyttää! No tunteehan sen tassuissakin.

Ei tämä vesi itseasassa ole ollenkaan kylmää.

Mami nauroi tuolle aidalle, joka erottaa ihmisten uimarannan koirien uimaranasta.

Minun piti mennä tarkistamaan asia ihan läheltä.

Siellä ihmisten rannan puolella taitaa olla jokin ravintola. Tai mikä lie, emme me siellä käyneet.

Tällainen kaarisiltakin on siellä Tervasaaressa. Sitä pitkn voisi kävellä saaren toiselta puolikkaalta toiselle. Mutta ei me sitä kokeiltu. Päätimme lähteä kaupungille ja kotiin.

 

   
Nähtiinpä Tervasaari. Siellä oli niin hiljaista, että päätimme mamin kanssa mennä seuraavalla kerralla Rajasaareen, kun Rajasaaressa on yleensä vilskettä.

Kierrettiinpä Vuosaarta

Se oli varmaankin joskus elokuun lopussa kun kiersimme Hannelen, Latin ja Mamin kanssa Vuosaaren ja Kallahden.

Sinne mentiinkahdella bussilla. Ensimmäisellä Alppilasta Itäkeskukseen ja sieltä toisella bussilla Vuosaareen. Metrollakin pääsisi, mutta kun me Latin kanssa emme oikein metrossa viihdy.

Kun olimme päässeet Vuosaareen, kävelimme reippaasti Hannelen ja Latin kanssa edellä,mami kömpi jäljessä ja valokuvasi merimaisemia. Välillä minun piti mennä takaisinpäin ja tarkistaa, että mami kuitenkin pysyy mukana.

Tässä minä maistelen merivettä

Vähän suolaiseltahan se maistui

Kahlamme Latin kanssa

Hannelekin tuli kahlaamaan. Taisivat Hannelen housunlahkeet kastua

Välillä tutkin kallioita

Meri on kaunis!

Kaupunkia näkyy meren takaa

Mitähän Hannele etsii laukustaan?!

Taas mennään Latin kanssa

Pojat on aina poikia! Hiekkarannallakin.i

No niin Lati:=) Minä olen hyvin kärsivällinen.

Menemme uimaan Hannelen kanssa. Lati on vielä vähän villillä tuulella.

Kahlaamme ihan syvälle.

Hups! Nyt vatsa kastuu

Ilta alkaa sinertää maisemaa

Mamin mielestä purjeveneet näyttävät aina niin ihanilta, ja mami haluaisi lähteä maailmalle.

Mami olisi varmaan haluunnnut mennä tuonne veneeseen nukkumaan. Mutta me lähdimme bussilla kotiin.

Gafe Regatta

Rajasaaren reissuun liittyy yleensä kahvilakäynti. Käymme pienessä merimelojien ylläpitämässä kahvilassa - Regatassa.

Tällaisessa nätissä punaisessa tuvassa toimii kahvila aina aamu kymmenestä auringon laskuun, tosin sääsvarauksella.

Mami jättää minut aina pihalle odottamaan lähtiessän hakemaan korvapuustia ja kaakaota.

 

 

 

 

 

Ovena toimii kirves!

Mamin kertomanmukaan sisällä on mielenkiintoinen taideripustus.

Tässä kiikkustuolissa ei juurikaan keinututa.

 

 

Linnuillekin on tarjolla majapaikkoja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keinu on saanut katoksen ja tarjoilupöydän.

Ja ajatelkaa - kahvilalla on ihan edustusautokin !

 

Brahenkadun koirapuistossa

Tällaista se on minun arkeni - ihailijoita edessä ja takana :)