Olipa tässä Juhannuskin. Keskikesän juhla. Suomalaisilla on tapana juhlia Juhannusta, jotkut juhlivat sitä rajustikin. Tämä minun herasväkeni ei juuri juhannusta juhlinut. Mitä nyt veivät lipun salkoon tuonne pihale, jäätävään tihkusateeseen. Mutta yksi perinne niillä kuitenkin vaikuttaa olevan: juhannus-l. makian juuston keittäminen. Punaiseksi heraksihan tuota keskeisemällä Pohjanmaalla kutsuvat.
Siihen tarvitaan suuri astiallinen lehmän maitoa. Lehmän maidon saamiseksi täytyy tuntea joku maanviljelijä, jolla on lehmiä. Kaupan maidosta ei tule niin hyvää makiaa juustoa. Sitten sitä seisotaaan hellan vieressä keittämässä ja hämmentämässä tunti kausia. Siinä ne vuorotellen hämmensivät.
Kun juusto oli valmistuntu niin heraa maisteltiin. Antoivat minullekin kuppiini. Ja sehän oli hyvää! Parasta mitä olen tähän mennessä maistanut, voittaa kirkkaasti asidofiliukset, geofilukset, kevyt viilit ja mitä niitä kaikkea onkaan.
kyllä minä näistä Juhannusperinteistä pidän, vaikka säässä ei ollut kehumista tänä vuonna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti